Lions Liiton ja eri paikallisklubien ehkä tunnetuin keräystyö on aika ajoin toteutettava Punainen Sulka keräys, joka viimeksi toteutettiin vuonna 2006

 

 

Punainen Sulka 2006 -keräys Suomen lasten ja nuorten paremman elämän puolesta

Punainen Sulka 2006 -keräys jatkoi oivallisella tavalla aiempia suurkeräyksiämme. Vuodesta 1972 lähtien suomalaiset lionsklubit ovat Punainen Sulka –kampanjoissaan keränneet noin 21 milj. € syöpää vastaan, sydäntautien torjumiseksi, sotiemme veteraaneille, vammaisille ja vanhuksille sekä nyt viimeisessä lastensuojelun avo- ja jälkihuoltoon.

Punainen Sulka 2006 –keräyksen kohteena olivat siis lapset ja nuoret.

Suomessa kasvava joukko lapsia ja nuoria voi huonosti, sillä muun muassa vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat heijastuvat lapsiin. Lastensuojelu joutuu puuttumaan yhä useamman perheen elämään. Kotinsa ulkopuolella sijaishuollossa olevien lasten määrä on kasvanut vuosittain 1990-luvun alusta lähtien. Samoin ovat lisääntyneet lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät. Sijaishuollossa oli vuonna  2005 yli 14 000 lasta ja avohuollon tukitoimien piirissä lähes 60 000 lasta.

Punainen Sulka 2006 –keräyksen avausseminaari pidettiin eduskunnassa 26.9.2006 ja pääkampanja oli viikolla 40 vuonna 2006.

Keräyksen tavoitteena oli kerätä 1 €/kansalainen eli yhteensä runsaat 5 milj. €. Kaikki klubit eivät kuitenkaan saavuttaneet yhteisesti asetettuja tavoitteita. Lopputulosta lähes 4 milj. € voimme joka tapauksessa pitää hyvänä.

Kokonaistulos n. 3 800 000,00 jakautui seuraavasti:

Kulut 800 000,00 n. 20 %
Klubien osuus 1 520 000,00 n. 40 %
Jaettava summa 1 480 000,00 n. 40 %

 

Varoja saaneet asiantuntijayhteisöt ovat Nuorten ystävät ry., Suomen Settlementtinuorten liitto ry., Barnavårdsföreningen i Finland, Suomen Lasten ja Nuorten Säätiö, Kirkon lapsi- ja nuorisotyö, Kotitapaturmien ehkäisykampanja, Lastensuojelun Keskusliitto ry. sekä Lions Quest. Keräyksen yhteistyökumppaneita olivat Yleisradio, päivittäistavarakauppa, palveluhuoltamot, Autoliitto sekä Liikenneturva.

Lions-liiton klubeilla on perinteisesti vahva keräysmoraali. Näin myös tällä kerralla ja työ tehtiin pääosin vapaaehtoistyönä.

Punainen Sulka 2006 -organisaatio kiittää kaikkia mukana olleita leijonia, puolisoita ja leoja.

Me teimme sen yhdessä.

Pertti Harju, sulkatiedottaja

 

 Vuonna 1918 hyväksytty

Lions periaate

Pidä ystävyyttä tavoitteena,
ei välikappaleena.
Tosiystävyys ei vaadi
mitään itselleen
eikä se ole riippuvainen
keskinäisistä palveluista.

JOUTSEN, HAUKI JA RAPU

Vaikka kuinka olisi voimia
ei ilman yhteistyötä voida toimia,
sillä yksissä tuumin löytyy apu.

Kerran Joutsen ja Hauki ja Rapu
kävivät kuormaa kiskomaan
hiki hatussa, kuten sanotaan.

Vaan kuorma ei liikahda paikaltaan.
Kun Joutsen veti pilviin ja Hauki alas veteen
ja Rapu taakse, niin mikä eteen?

Kuka veti oikein, väärin meni keltä?
Kukapa sitä sanomaan.
Kuorma oli näyttänyt kevyeltä
mutta on yhä paikallaan.

(Kirj. I.A. Krylov 1816, suomentanut Kirsi Kunnas)

 

 

 

 

Lions toimintaa

Mitä on lionstoiminta?

Lionsjärjestön toiminta perustuu vapaaehtoiseen työhön. Lionien palvelutoiminta kohdistuu nuorisoon, vanhusväestöön, sotien veteraaneihin ja muihin avun tarpeessa oleviin. Lionsjärjestö ei pyri korvaamaan yhteiskunnan peruspalveluja, vaan vapaaehtoistyöllä annetaan apua kohteisiin, jotka jäävät hoitamatta julkisin varoin. Tämä apu voi olla pienille ryhmille tai yksittäisille ihmisille hyvinkin merkittävää. Kaikki lionstoiminta tapahtuu "Me palvelemme" -hengessä.

Lionsklubin tärkein kiinnostuksen kohde on oma lähialue ja asuinyhteisö, joissa heikompiosaisia on paljon. Lionsklubien aktiviteetteja ovat mm. paikallisten lasten- ja vanhuskotien auttaminen, stipendien jako kouluissa, sotaveteraanien auttaminen, vanhusten kotien kunnostaminen. Lisää esimerkkejä klubien aktiviteetteja ja toimintaa löytyy klubien omilta kotisivuilta (kts. kohta Lions-klubit ja piirit). Nuorisovaihto-ohjelmamme (16 - 21 -vuotiaitten nuorten 3 - 6 viikon oleskelua kesäisin  leireillä tai isäntäperheissä) välityksellä lionsklubit lähettävät Suomesta ulkomaille ja vastaanottavat ulkomailta Suomeen noin 300 nuorta vuosittain. Joidenkin lionsklubien aktiviteetteina ovat myös nuorisoklubit, n k leoklubit, joihin jäseninä kuuluu 12 - 30 -vuotiaita nuoria, leoja.

Suomessa järjestetään aika ajoin valtakunnallisia kampanjoita. Tutuiksi yleisölle ovat jo tulleet punainen sulka -kampanjat, joita on toteutettu vuodesta 1972 noin 5 - 10 vuoden välein. Varoja on kerätty mm. syöpätyöhön, sotaveteraanien ja -invalidien, vammaisjärjestöjen ja vanhusten hyväksi. Viimeisin Punainen Sulka -kampanja toteutettiin vuonna 2006, jolloin kerättiin varoja Suomen lasten ja nuorten paremman elämän puolesta.

Suomalaiset lionit osallistuvat eri aktiviteetteihin myös pohjoismaisella tasolla. Nordiska samarbetsrådet - NSR (Pohjoismaiden yhteistyöneuvosto) perustettiin jo vuonna 1962 pohjoismaiden lioneiden yhteistyöelimeksi. NSR:n puitteissa suomalaiset toteuttavat yhteispohjoismaisia palveluprojekteja.

Jäsenyys maailman suurimmassa palvelujärjestössä laajentaa vastuutamme myös maailmanlaajuisesti. Järjestön suuri palvelutehtävä on sokeiden ja näkövammaisten auttaminen (kaihileikkauksia, rokotusohjelmia jokisokeutta vastaan, silmäklinikkatoimintaa ja suuria näöntarkastusoperaatioita). Myös suomalaiset lionit ovat tukemassa näitä kansainvälisiä ohjelmia. Vuosina 2005 - 2008 lionit toteuttivat maailmanlaajuisesti näönsuojelukampanjaa Campaign SightFirst II, jonka tavoitteena on poistaa estettävissä oleva sokeus maailmasta.

Lions-järjestön tunnuslauslause

We serve - Me palvelemme - Vi tjäna

Lions-sana muodostuu sanoista

L

Liberty

= Vapaus

 

I

Intelligence

= Valistuneisuus

 

O

Our

= (meidän)

 

N

Nation's

= Kansamme

 

S

Safety

= Turvallisuus

 

Nykyään tulkitsemme Lions-sanan myös näin:

L

Leadership

Luovuta

Livsbejakande

I

Information

Isänmaasi

Ideal

O

Opportunities

Onnellisempana

Omdanar

N

Network

Nousevalle

Nya

S

Strength

Sukupolvelle

Släktled

 

 

Lionstoiminnan toiminta-ajatus

Suomalaisen lionstoiminnan toiminta-ajatus on seuraava:

Teemme yhdessä työtä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi. Toiminta tarjoaa jäsenelle mahdollisuuden toimia sosiaalisessa yhteisössä, kehittyä ihmisenä ja kehittää johtamistaitoja sekä solmia kontakteja kotimaassa ja ulkomailla.

 

Lions Klubin jäsenyys

Klubin jäsen voi olla a) toimiva jäsen, b) ulkojäsen, c) kunniajäsen, d) etuoikeutettu jäsen, e) ainaisjäsen, f) liitännäisjäsen tai g) tukijäsen.

a) Toimivalla jäsenellä on puhe- ja äänioikeus klubin kokouksissa, velvollisuus olla läsnä klubin kokouksissa, osallistua aktiviteetteihin ja muuhun klubitoimintaan, mahdollisuus hakea mitä tahansa tämän järjestön, piirin tai lionsklubin virkaa, johon hän täyttää muut vaatimukset, sekä oikeus äänestää kaikissa asioissa sekä liittymismaksu- ja jäsenmaksuvelvollisuus.

b) Klubin hallitus voi hyväksyä ulkojäseneksi toimivan jäsenen, joka on terveytensä taikka muun hyväksyttävän perusteen takia estynyt osallistumasta säännöllisesti klubin toimintaan. Ulkojäsenyys voidaan myöntää enintään puoleksi vuodeksi kerrallaan. Ulkojäsen ei voi toimia klubin virkailijana eikä valtuutettuna edustajana. Ulkojäsenellä on jäsenmaksuvelvollisuus sekä puhe- ja äänioikeus klubin kokouksissa.


c) Klubikokous voi yksimielisellä päätöksellä kutsua kunniajäseneksi paikkakunnalla asuvan henkilön, joka ei ole klubin jäsen mutta joka on suorittanut merkittäviä palveluksia klubille tai lionismin hyväksi.

Kunniajäsenellä ei ole liittymis- eikä jäsenmaksuvelvollisuutta, vaan klubin varoista suoritetaan kunniajäsenen jäsen- ja mahdolliset liittymismaksut. Kunniajäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta
klubin kokouksissa eikä hän voi toimia klubin virkailijana tai valtuutettuna edustajana.

d) Etuoikeutetuksi jäseneksi voi päästä henkilö, joka on ollut vähintään 15 vuotta toimivana jäsenenä,
mutta joka iän, sairauden tai muun erityisen syyn johdosta haluaa luopua toimivasta jäsenyydestä.

Etuoikeutettu jäsen ei voi toimia klubin, piirin, liiton tai järjestön virkailijan tehtävissä, mutta hänellä on
kaikki muut klubin jäsenen oikeudet ja puhe- ja äänioikeus klubin kokouksissa. Etuoikeutetulla jäsenellä
on jäsenmaksuvelvollisuus. Etuoikeutetusta jäsenyydestä on päätettävä yksimielisessä klubikokouksessa.

e) Klubin jäsen, joka on ollut aktiivinen lion vähintään 20 vuotta ja joka on suorittanut huomattavia
palveluksia klubille, paikkakunnalleen tai lionsjärjestölle, tai klubin jäsen joka on vakavasti sairas, tai
klubin jäsen joka on ollut aktiivinen jäsen vähintään 15 vuoden ajan ja joka on täyttänyt 70 vuotta, voi
saada klubin ainaisjäsenyyden mikäli klubikokous niin päättää klubi maksaa kansainväliselle järjestölle
tämän määräämän summan ainaisjäsenen vastaisten jäsenmaksujen kattamiseksi.

Ainaisjäsenen on maksettava klubin jäsenmaksu vuosittain vähennettynä kansainvälisen jäsenmaksun
osuudella. Ainaisjäsenyys ei vaikuta muutoin niihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin kuin jäsenellä muutoin
on.

Ainaisjäsen, joka muuttaa ja saa kutsun liittyä toiseen lionsklubiin, voidaan hyväksyä ainaisjäseneksi
myös uudessa klubissa.

f) Klubin hallitus voi kutsua jäsenen liitännäisjäseneksi. Hänellä on ensisijainen jäsenyys toisessa klubissa. Hän on liitännäisjäsenyyden myöntäneen klubin paikkakunnan asukas tai hänellä on siellä työpaikka.

Klubin hallitus tarkistaa jäsenyysedellytykset vuosittain. Liitännäisjäsenyyden myöntänyt klubi
ei ilmoita jäsentä sen jäsen- ja toimintailmoituksessa.

Liitännäisjäsenellä on oikeus äänestää kokouksissa, joissa hän on henkilökohtaisesti läsnä.Hän ei kuitenkaan saa edustaa liitännäisjäsenyyden myöntänyttä klubia valtuutettuna. Liitännäisjäsenelle määrätään jäsenmaksu.

g) Klubin hallitus voi kutsua paikkakunnalla asuvan henkilön tukijäseneksi. Tukijäsen on henkilö, joka ei
pysty osallistumaan klubin toimintaan toimivana jäsenenä, mutta joka kuitenkin haluaa tukea klubia ja
osallistua sen aktiviteetteihin. Tukijäsenellä on oikeus äänestää kokouksissa, joissa hän on
henkilökohtaisesti läsnä.

Hän ei kuitenkaan saa edustaa klubia valtuutettuna. Hän ei voi toimia klubin, piirin, liiton tai järjestön tehtävissä. Tukijäsenen jäsenmaksu on 25 % korkeampi kuin toimivan jäsenen jahänelle määrätään liittymismaksu. Tukijäsenten määrä saa olla enintään 25 % klubin kokonaisjäsenmäärästä

 

Historiatietoja lyhyesti

Lions Clubs International -järjestön perusti amerikkalainen liikemies Melvin Jones 7.6.1917.

Suomeen lionsaatteen toi kanadansuomalainen Arne Ritari, Suomen lionstoiminnan kummi. Lionstoiminta juurtui Suomeen lopullisesti, kun ensimmäinen lionsklubi LC Helsinki-Helsingfors perustettiin 14.8.1950.

30.6.2009 lionsjärjestössä on n. 1,33 miljoonaa jäsentä, jotka toimivat yli 45 600 lionsklubissa 206 maassa tai itsehallintoalueella.  Jäseninä on myös naisia (n. 22 %), jotka ovat voineet liittyä lionsklubeihin vuodesta 1987 alkaen.

Suomessa toimivia lionsklubeja on 950 ja jäseniä niissä n. 26 000. Yhteisklubeja (sekä mies- että naisjäseniä) on 70, naisklubeja 143 ja loput ovat miesklubeja. Liitännäisklubeja on 2. Lionien nuorisojärjestöön kuuluvia leoklubeja Suomessa on 17 ja niissä jäseniä n. 200.
 

 

 

Arne Ritari-säätiöltä löytyy adresseja niin onnitteluun kuin muistamiseenkin.
Kuvan teksti kertoo kaiken Arne Ritari-säätiön työstä.

LEIJONAHENKI

Säv. Risto Hiltunen
San. Pauli Ylitalo

Ne, joille osa leijonan on suotu,
on jatkajia aatteen arvokkaan.
Nuo sukupolvet, ennen meitä luotu,
sen perinnöksi jätti aikanaan.
Ja henki, jonka saimme sydämeen,
se vahvana on siellä edelleen.

Leijonahenki! On meille tärkeää.
Leijonahenki! Se meitä yhdistää.
Saman hengen kun myös nuoret tuntee toimissaan,
on tää aate voimissaan.

On leijonia Pohjantähden alla,
me saimme kodiksemme hienon maan.
Ja leijonat, nuo toiset maailmalla,
ei unohdu ne meiltä milloinkaan.
Me yhteistyöllä voimme rakentaa
nyt maailmasta vielä parempaa.

Leijonahenki! On meille tärkeää.
Leijonahenki! Se meitä yhdistää.
Saman hengen kun myös nuoret tuntee toimissaan,
on tää aate voimissaan.